Blogi: „RIKKI – taidetta mielenterveydestä“

Blogi: „RIKKI – taidetta mielenterveydestä“.
https://rikkiproject.wordpress.com/

Soome kultuuriblogi, mis iseloomustab end nii: „RIKKI-projektin ylläpitämä blogi, jossa julkaistaan mielenterveyteen liittyviä postauksia eri alojen taiteilijoilta.”

RIKKI-projekti blogis on rohkesti huvitavat soomekeelset lugemist.

RIKKI on Soome kunstiprojekt, mis koosneb näitustest, töötubadest jm, ka sellest blogist, millele eespool viitasin. RIKKI käsitleb vaimutervise tugevdamise ja parandamise kogemusi kunstide kaudu ja püüab anda tuge ja abi neile, kellel on vaimse tervise probleeme. Räägitakse vaimsetest probleemidest, vaimuhaigustest jms ning kunstide kaudu on avatud loov terapeutiline kanal kõigile huvilistele. RIKKI-projekti kodulehekülg on aadressil: http://rikkiproject.com/
Sellelt leiab ka paljude erinevate kunstnike pilte.

Aleksis Kivi (1834-1872)

10. oktoobril on Soomele kuulsust toonud kirjaniku Aleksis Kivi 180. sünniaastapäev.

Soome rahvakirjaniku elutööd mälestatakse igal aastal Aleksis Kivi päevana ja soome kirjanduse päevana, mis on ühtlasi ka ametlik lipupäev.

Skiso präänikki ei saa Aleksis Kivist vaikides mööda minna. Mõni tsitaat tema vaimuhaiguse kohta Kai Laitineni "Soome kirjanduse ajaloost" (Vagabund, 1994, tlk Piret Saluri):

"Nurmijärve külarätsepa poeg Alexis Stenvall (1834-72), luuletajanimega Aleksis Kivi, pidi läbi tegema pika ja ränga tee. /- - -/ Aastal 1870 nõrgenes Kivi tervis ja järgmisel aastal paigutati ta vaimuhaiglasse, kust ta kevadtalvel 1872 siirdus parandamatu haigena oma venna juurde Tuusulasse. Surm saabus 1872. aasta lõpus ja pärimuse järgi olnud kirjaniku viimased sõnad: "Mina elan, elan."

Aleksis Kivi teoseid: näidend "Kullervo" (ilm 1864), komöödia "Nõmmekingsepad" (1864), näidendid "Kihlus", "Öö ja päev" (1867), "Õlleretk Schleusingenis", "Põgenikud", "Lea (1869), "Leo ja Liina", "Canzio" jt,luulekogu "Kanarbikumaa", romaan "Seitse venda" (1870):

"Hüvitus on tulnud alles järelmaailma vaimustusega. Praegu on "Seitse venda" Soome tuntuim ja armastatuim raamat, mille peeglis näevad ennast tänapäeva soomlasedki ja mille ütlemisi tsiteeritakse kui üldlevinud kõnekäände. Kivi viimasedki sõnad on täide läinud: ta elab oma teostes."

Aleksis Kivi siinne portree on Albert Edelfelti joonistus, Yle arhiivist.

* * *

SYDÄMENI LAULU

(romaanista "7 veljestä")

Tuonen lehto, öinen lehto,

siell' on hieno hietakehto,

sinnepä lapseni saatan.

Siell' on lapsen lysti olla,

Tuonen herran vainiolla

kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell' on lapsen lysti olla,

illan tullen tuuditella

helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,

kultakehdoss' kellahdella,

kuullella kehrääjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!

kaukana on vaino, riita,

kaukana kavala maailma.

MU SÜDAME LAUL

(romaanist "Seitse venda",

tlk Friedebert Tuglas)

Toone mail on metsad kullas,

sääl on kätki mustas mullas.

Sinna mu lapse ma saadan.

Sääl on lapsel lõbus olla,

Toone herra vainudella,

kaitseda Toonela karja.

Sääl on lapsel lõbus olla,

õhtu jõudes õõtsutella,

põlvedel Toonela neitsi.

On mu lapsel lõbus olla,

kullast kätkis kiigutella,

kuulata öösorri laulu.

Toone talus vaikus püha,

sääl on kaugel vaen ja viha,

kaugel maailma kavalus.

Jean Sibelius - Sydämeni laulu:

* * *
Aleksis Kivi haigustest talle pühendatud soomekeelselt koduleheküljelt:

"Kiven sairauksista on esiintynyt monenmoista tulkintaa. Esillä on ollut migreeni, juoppohulluus, hermostollinen heikkous, nälästä johtuneet sairaudet, sukupuolitaudit ja erilaiset mielensairaudet masennuksesta  skitsofreniaan.

Sairauksien diagnoosit ovat nykyään aivan erilaiset kuin Kiven aikaan, joten tutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen ainakaan loppuaikojen sairauden täsmällisestä määrittelystä. Se kuitenkin tiedetään, että Kivi joutui August Ahlqvistin Seitsemän veljeksen teilauksen jälkeen hoitoon Lapinlahden sairaalaan 1871 ja kirjattiin sieltä ulos kevättalvella 1872 parantumattomasti sairaana, jonka jälkeen kirjailija eli maaliskuusta alkaen elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albertin hoidokkina Tuusulassa."
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=41

Selles tekstis on olulisim tõdemus, et haiguste diagnoosid on nüüd teistsugused kui Kivi eluajal ja seetõttu ei ole tema uurijad üksmeelel nende suhtes, eriti tema lõpuaastate haiguse täpses määratluses. Teda on nimetatud muu hulgas erinevate hinge- ja vaimuhaiguste põdejaks alates masendusest ja lõpetades skisofreeniaga.

Vaata ka prof Eino Kauppi käsitlust: "Ylilääkärin muistiinpanot. Aleksis Kiven sairaus A.Th. Sælanin muistiinpanojen valossa."
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=131&Itemid=144

Blogi "Kimmo kertoo"

Blogi "Kimmo kertoo"
http://hermiitti.blogspot.com/

"Blogini pyrkii käsittelemään lähinnä ajankohtaisia aiheita. Olen valmistumatta jäänyt tekniikan ylioppilas ja pidän kokemusasiantuntijaluentoja skitsofreniasta kuntoutumisesta. Kolme kirjaa olen kirjoittanut omakustanteena: Kuntoutujan tie (2010), Hermiitti kertoo (2012) ja Ihmisyyden harmaa alue (elokuu 2014)."

36aastane Kimmo Hoikkala Oulust jagab oma soomekeelses blogis kogemusi skisofreeniaga toimetulekuks. Ta on kirjutanud ka kolm raamatut: "Paraneja tee", "Erak" ja "Inimsuse hall ala"

Blogi sisaldab lisaks psüühikahäiretest kirjutamisele Kimmo vaateid Soome poliitilisele ja majanduselule. Teda huvitavad väga ka vastukajad internetivõrgustikes.

Eino Leino (1878-1926)

Eino Leino (Armas Einar Leopold Lönnbohm; 6. juuli 1878 - 10. jaan 1926) oli soome kirjanduse suurkuju, oma loomingus väga mitmekülgne. Tema kohta on nii kirjanduses kui ka internetis palju materjali. Siinkohal vaid mõni sõna seoses tema raskemeelsusega.

Eino Leino oli pärit paljulapselisest perest, kus nii mõnelgi tema vendadest-õdedest ilmnes vaimunõrkust ja -väsimust. Seda tuli aeg-ajalt ette ka Leinol endal. Seltskonnategelase ja briljantse vestleja kõrval elas temas iseäralik, inimeste ees hirmu tundev ja aeg-ajalt neid vastikukski pidav luuletaja...

Tema elu muutus üha raskemaks nii hingeliselt kui ka kehaliselt. Palju tuli tal olla (vaimu)haiglas, kuid neil päevil, kui ta end paremini tundis, nägid tuttavad endist, ideedest tulvil Leinot.

Kuigi ta suri 47aastaselt, oli ta elutöö vägev. Oma esimese luuletuse oli ta avaldanud 12aastaselt, tema loomeaeg kestis 35 aastat. Selle aja jooksul oli ta avaldanud üle 80 algupärase teose, lisaks palju tekste ajakirjanduses ning mahukaid tõlkeid.

Allikas: Maria-Liisa Nevala tekst /Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2833/

Ma ei teagi, kas luuletust "Mua pelottaa" ("Mind hirmutab") on ka eesti keelde tõlgitud, sest eestikeelseid luulekogusid pole käepärast. Siia panen selle niisugusena, nagu luuletaja ta kirjutas.

MUA PELOTTAA

Mua pelottaa, mua pelottaa,

mua pelottaa tämä erämaa,

mua pelottaa nämä ihmiset,

nämä katsehet

niin oudot ja kylmät ja kylläiset.

En tunne ma muita, en itseäin.

Miten outojen joukkoon ma jouduinkin näin?

Toki jossakin muualla parempi ois?

Kun huoata vois

tai nukkua, nukkua nuorena pois!

Oi, vieraita oomme me ihmiset

kuin eri tähdillä syntynehet,

kuka kotoisin kuuhuen helmasta on,

kuka auringon,

kuka aivan, aivan on koditon.

Minä lapsonen koditon laaksoissa maan,

minä hankia hiihdän ja harhailen vaan,

minä sydäntä etsin, mi sylkähtäis,

joka luokseni jäis,

yö vaikka mun ympäri hämärtäis.

Minä etsin suojoa itseltäin

ja omilta hulluilta mietteiltäin;

mua pelottaa nämä ihmiset,

nämä katsehet,

mut enin mun syömeni syvyydet.

(1899)

Allikas: Runosto.net. Vanhoja suomalaisija runoja. Eino Leino. http://runosto.net/category/eino-leino/

Eino Leino eestikeelses Wikipedias. http://et.wikipedia.org/wiki/Eino_Leino

Ja märksa põhjalikumalt soomekeelses Wikipedias. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Leino

Foto: Eino Leino 19aastasena. Tal oli juba ilmunud esimene luulekogu. http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kuvagalleria/eino-leino/

Blogi "Huudan tuuleen"

Blogi: skisofreeniku päevik (soome keeles)
"Huudan tuuleen" ("Hüüan tuulde")

http://huudantuuleen.blogspot.com/

Skitsofrenian riskitekijöista

Skitsofrenian riskitekijöista
Jaana Suvisaari

Skitsofrenia on nimitys sairaudelle, johon liittyy toistuvia psykoosijaksoja ja arkielämän toimintakyvyn vaikeuksia. Sairaudenkuva on hyvin yksilöllinen. Jotkut toipuvat oireista täysin, toisilla esimerkiksi kuuloharhoja saattaa olla jatkuvasti. Monet psykiatrit uskovatkin, että se, mitä kutsutaan skitsofreniaksi, on joukko sairauksia, joita tällä hetkellä ei pystytä erottamaan toisistaan, koska oireiden syitä ei tunneta riittävän hyvin. Skitsofrenian lääkehoito auttaa parhaiten psykoosioireisiin, ja kuntoutus kohentaa arkielämän toimintakykyä. Kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, jossa opitaan tuntemaan oman sairauden oireet ja löydetään itselle parhaiten sopivat keinot niiden lievittämiseen ja pahenemisvaiheiden ehkäisyyn.

Skitsofreniaan sairastuu joka sadas eli yksi prosentti suomalaisista. Jos oma vanhempi sairastaa skitsofreniaa, sairastumisriski on 7-9 prosenttia. Perinnöllinen alttius siis lisää skitsofreniaa sairastumisen riskiä. Toisaalta tämä tarkoittaa, että harvempi kuin joka kymmenes skitsofreniaa sairastavan vanhemman lapsista sairastuu skitsofreniaan. Jos molemmat vanhemmat sairastavat skitsofreniaa, lapsen sairastumisriski on 25-30%. Skitsofrenian tausta onkin monitekijäinen, niin kuin monen muunkin kansansairauden, kuten sokeritaudin ja sepelvaltimotaudin. Taustalla on lukuisia perintötekijöitä, joiden vaikutus yksinään on pieni, ja muita tekijöitä, kuten vaikeat elämänkokemukset, jotka saattavat lisätä sairastumisriskiä.

Luotettavia skitsofrenian geenitestejä ei ole olemassa. Tämä johtuu siitä, että skitsofrenia-alttiuteen vaikuttavia geenejä on todennäköisesti vähintäänkin satoja, ja yksittäisen geenin vaikutus on pieni.

On tavallista, että skitsofreniaan sairastunut ja hänen läheisensä pohtivat, mistä sairastuminen johtui ja olisiko se ollut ehkäistävissä. Yksittäisen ihmisen sairastumisen syytä ei kuitenkaan koskaan voi tietää. Kaikista tunnetuista skitsofreniariskiä lisäävistä tekijöistä voidaan sanoa, että useimmat niistä, jotka ovat kyseiselle tekijälle altistuneet, eivät sairastu skitsofreniaan. Tämä pätee niin geeneihin kuin muihinkin sairastumisriskiin vaikuttaviin tekijöihin. Sairastuminen on monen tekijän summa, ja suurta osaa sairastumiseen vaikuttavista tekijöistä ei vielä tunneta. Tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään sairautta paremmin ja kehittämään sen hoitoa.

/Jaana Suvisaari, tutkimusprofessori/

http://www.skitsofreniayhdistys.fi/index.php/jasenkirje21-10-12?showall=1&limitstart=